Sivistyspuhe on vaaleissa vaisua

Haavisto vai Niinistö? Turun suomenkielisen työväenopiston opiskelijat kuvasivat presidenttiehdokkaat.

Viimeisellä kampanjaviikolla kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto koukkaavat vielä muutaman maakuntamatkan ja ottavat toisistaan mittaa tenteissä ja hupailuissa. Mutta vapaa sivistystyö tuskin nousee puheeksi tälläkään kertaa, arvioivat sivistysvaikuttajat.

Vaalia seurannut tamperelainen valtio-opin dosentti Pertti Timonen sanoo sivistysarvojen enintään pilkahtelevan koulutusmyönteisessä puheessa ja suvaitsevuuden korostuksena.

— Usean presidenttiehdokkaan opiskelu on jäänyt kesken! hän viittaa Eva Biaudet'n ja Pekka Haaviston opinpolkuihin.

Sauli Niinistön kampanjasivuille on listattu suomalaisia innovaatioita astiankuivauskaapista Uuno Turhapuroon ja kipukoukkuun.

— Ei ollut tullut Suomen vapaa sivistystyö mieleen, moittii Tampereen työväenopiston rehtorina uransa tehnyt Timonen.

Omat näkemykset peliin

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) puheenjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski odottaa, että tulevan presidentin työtä ohjaavat hyvin sisäistetyt sivistysarvot.

— Toivon presidentiltä kykyä katsoa lähelle ja nähdä kauas, toimia moniarvoisen yhteiskunnan puolestapuhujana ja globaalina vastuunkantajana, hän muotoilee.

Hän kaipaa ehdokkailta rohkeita, valtavirrasta poikkeaviakin mielipiteitä.

— Esimerkiksi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kansalaisyhteiskunta ja sen kehittämisen keinot ovat teemoja, joista haluan kuulla kandidaattien tahdon, Suomen Setlementtiliiton toimialajohtajana toimiva Ruuskanen-Parrukoski vihjaa.

Sivistyspuheesta tuli rahapuhetta

Sivistysarvoista väitellyt tietokirjailija Seppo Niemelä seuraa vaalia Lapuan lakeuksilta. Kun vapaa sivistystyö on valtion leikkauslistan kärjessä, sivistysarvoista on vaikea puhua mainitsematta rahaa.

— Ehkä me sivistysväki puhumme aivan liiaksi rahasta, ja pitäisi osata tehdä sivistystyötä ilman rahaakin. Mutta sekin on ilmeistä, että mitä huonommaksi maan talous menee ja mitä syvemmin sitein olemme kiinni Euroopan talouden järkyttävässä pudotuksessa, sitä suurempia ovat sivistystyön valtionosuuksien leikkaukset.

Niemelä aikookin äänestää sitä ehdokasta, jonka uskoo pitävän parhaiten huolta maan taloudesta.

— Toinen minuun vaikuttava seikka on se, miten ehdokkaat ovat arvostaneet koulutusta, hän lisää.

Sivistystyöväen äänet painavat

Politiikan tutkija Pertti Timonen pettyi ensimmäisen kierroksen äänestysaktiivisuuteen: uurnilla kävi vajaat 73 prosenttia äänioikeutetuista.

— Toisella kierroksella aktiivisuus yleensä nousee, mutta nyt se on arvoitus, koska ehdokasasettelu on mikä on. Luulen kuitenkin, että toisen kierroksen aktiivisuus on ensimmäistä kierrosta suurempi, vaikka poliittisia ristipaineita on tavallista enemmän, hän sanoo.

Aktiivisen kansalaisuuden puolesta työtä tehnyt Niemelä pitää tärkeänä, että sivistysväki käy uurnilla toisellakin kierroksella.

— Kumpi sitten valitaankin, aktiivisuus juuri nyt luo hyvää siltaa tulevan presidentin ja sivistystyön yhteydenpidolle. Sitä todella tarvitaan edessä olevina vaikeina vuosina, hän perustelee.

Sosiaalinen media jakaa äänestäjiä

Presidentinvaalien ilmiöksi on nimetty sosiaalinen media, joten etenkin Pekka Haaviston tiimi on käyttänyt ahkerasti.

Vuorovaikutus on yhteisömediassa vilkasta, mutta tietokirjailija Seppo Niemelän mielestä keskustelun laatu ei kohene Facebookissa. Päinvastoin politiikan peruskysymyksistä puhutaan heppoisin tiedoin ja ennakkoluulot leviävät herkästi virtuaalisessa puskaradiossa.

— Siitä saadaan tietysti syyttää vain kansalais- ja poliittisen kasvatuksen heikkoutta. Sitä saa, mitä tilaa, Niemelä lataa.

Kuva: Turun suomenkielinen työväenopisto