JOENSUU. Joensuun seudun kansalaisopiston tilanne käy yhä tukalammaksi, kun jäsenkunnat kiristävät kukkaronnyörejään. Rehtori Tero Väänänen perää kunnilta sivistystahtoa, sillä opisto on kuntalaisten hyvinvoinnille korvaamaton.
Viittä kuntaa palvelevan seutuopiston talousvaikeudet jatkuvat, kun jäsenkunnat karsivat opetusta. Liperi ostaa nyt puolet vähemmän tunteja kuin viime vuonna, ja Outokummussa pudotusta on neljännes. Maltillisempaa karsintaa harjoittavat Kontiolahti ja Polvijärvi.
Sanomalehti Karjalainen älähti asiasta pääkirjoituksessaan 25. tammikuuta. Se syytti Liperiä ja Outokumpua vapaamatkustajiksi: jäsenkunnat maksavat vain omalla alueellaan järjestettävistä tunneista, mutta asukkaiden on vaivatonta hakea opetus isäntäkunnasta. Taakka on käymässä Joensuulle ylivoimaiseksi.
– Asiaahan tuo on, rehtori Tero Väänänen kommentoi Karjalaisen syytöksiä Sivistykselle.
Hän vahvistaa Liperinja Outokummun karsineen tilaamiaan tunteja niin rankasti, että enää ei voida puhua aidosta kansalaisopistotoiminnasta.
Kaupungin koulutuslautakuntaan on menossa paperi, jossa esitetään, että jäsenkunnat sitoutuvat tilaamaan saman vähimmäismäärän tunteja kuin isäntäkunta. Joensuussa minimi on tuntimäärä, joka vastaa yhtä opetustuntia 40 prosentille asukkaista.
– Näin kaikki osallistuisivat seudulliseen opistotoimintaan yhteisvastuullisesti ja opetusta voisi suunnitella pitkäjänteisesti koko toiminta-alueella, Väänänen sanoo.
Se toisi säästöjä niin henkilöstömenoihin kuin sisällöntuotantoon. Nyt toimintaa suunnitellaan lukukauden pätkissä, vaikka parempi aikajänne olisi lukuvuosi.
Sanomalehti Karjalainen toteaa, että opiston kallis opetus torpedoi idean kaikille avoimesta opiskelumahdollisuudesta. Tero Väänänen kiistää väitteen. Kurssihinnat ovat keskimäärin alle kaksi euroa opetustuntia kohti, se on hänen mukaansa keskivertohinta.
– Voikin kysyä, kuinka painavan ruokakassin yhden kurssin hinnalla oikein saa. Samoin tuntihintaa voisi verrata vaikka parkkimaksuun, hän sanoo.
Vapaan sivistystyön uusi laki nostaa hyvinvoinnin edistämisen työn tarkoituksiin, mutta seutuopistoa se tuskin pelastaa.
– Kun opiston toimintaa ja sen laajuutta ei ole määritelty lailla, kunnat talousahdingossaan helposti kohdistavat etsivän katseensa siihen. Oleellista on kuntien tahtotila vapaata sivistystyötä kohtaan, rehtori Väänänen sanoo.
Hän toivoo, että jäsenkunnat ymmärtävät ajoissa sivistystyön merkityksen. Kansalaisopiston luoma hyvinvointi näet palautuu säästöinä terveystoimeen.
– Kuntien talousarvioissa kansalaisopiston menot ovat reilusti alle prosentin. Vaikka koko menoerä poistettaisiin, kuntien taloutta ei siten korjata.
Kuva: Kimmo Kirves / Joensuun kaupunki
Opisto-opiskelun hyödyt framille Joensuussa
Julkaistu: 26.1.2010 klo 7:00