Sivistystyö jäi sivuun Elinikäisen oppimisen neuvostossa

Saksan kielikurssi vai ammatillista lisäoppia? Työuria jatketaan osaamista tukemalla, sanoo Elinikäisen oppimisen neuvosto.

HELSINKI. Puheenjohtaja Markku Koponen myöntää, että vapaa sivistystyö oli Elinikäisen oppimisen neuvoston ensimmäisellä kaudella katveessa. Nyt neuvosto vaatii työurien pidentämiseen vahvaa oppimisen näkökulmaa, mutta sanasto on työelämälähtöisestä koulutuksesta.

Neuvoston mielestä ammatillisten tietojen ja taitojen rapistuminen ja työyhteisön arvostuksen puute ovat jopa perimmäisiä syitä työssä jaksamattomuuteen ja orastavaan työkyvyttömyyteen. Siksi tarvitaan vahva tuki osaamiselle, neuvosto vaatii kannanotossaan torstaina 15. joulukuuta.

Sanavalinnat viittaavat työelämälähtöiseen koulutukseen ja ammatillisten valmiuksien tukemiseen, mistä neuvosto on saanut vapaalta sivistystyöltä kritiikkiä koko toimikautensa ajan. Puheenjohtaja Markku Koposen mukaan kannanotossa ei eritellä, millaisella koulutuksella työssä jatkamista tuetaan. 

— Vapaalla sivistystyöllä on selkeästi tehtävää, kun puhutaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien korostamisesta. Se antaa sellaisia valmiuksia, jotka ovat hyödyksi työelämässä, hän täsmentää.

Vapaan sivistystyön ääni on vaimea

Puheenjohtaja Koponen kuitenkin myöntää, että vapaan sivistystyön ääni olisi voinut kuulua vahvempanakin neuvoston ensimmäisellä toimikaudella.

— Sen suorittama itsearviointi osoitti, että vapaan sivistystyön asiat ovat jääneet liian heikolle. Ensimmäisellä toimikaudella on ollut paljon toiminnan käynnistämistä koskevia tehtäviä, strategisten linjojen valmistelua ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kysymyksiä, eikä kaikissa asioissa ole päästy eteenpäin kuten suunniteltiin, hän arvioi.

Vuodenvaihteessa päättyvällä kolmivuotiskaudella vapaata sivistystyötä edustivat nelitoistajäsenisessä asiantuntijaelimessä Kansallisen Sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko ja Svenska Studiecentralenin rehtori Björn Wallén.

Ministeriö nimittää uuden neuvoston

Väistyvä puheenjohtaja ei ota kantaa siihen, millaisen painon vapaa sivistystyö saa uudessa Elinikäisen oppimisen neuvostossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) nimittää toimielimen seuraavalle kaudelleen.

— Ehkä siinä sitten on edunvalvonnan paikkaa, jos näyttää siltä, että vapaa sivistystyö ei ole noussut yhtä vahvasti esiin kuin muut toimialat. Vapaan sivistystyön pitäisi pitää ehkä nykyistä enemmän ääntä itsestään, Markku Koponen pohtii.

Ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) koulutusjohtajana.

Näin Elinikäisen oppimisen neuvosto lausuu

• Työuran pidentäminen on mahdollisuus eikä pakko. Ikääntyneitä työntekijöitä on arvostettava. Heidän osaamistaan on hyödynnettävä mentoroinnilla.
• Elinikäisen oppimisen ohjaus ja neuvonta pitää järjestää niin, että ne tukevat työntekijää koko työuran ajan, kaikissa elämäntilanteissa. Tuki korostuu nivelvaiheissa, kuten siirryttäessä koulutuksesta työelämään tai työttömästä työlliseksi.
• Sukupolvien välinen yhteistyö ja suvaitsevaisuus rikastuttavat työyhteisöjä.
• Vain hallinnonalojen väliset rajat ylittävällä yhteistyöllä päästään tuloksiin. Tarvitaan myös uusia toiminta- ja rahoitusmalleja.

— Elinikäisen oppimisen neuvoston kannanotto työurien pidentämisestä 15. joulukuuta 2012.

Kuva: Pasi Hytti / Tekes

Aiemmin Sivistyksessä:

Neuvostolta halutaan lisää painoa sivistystyölle

Julkaistu: 16.12.2011 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »