Suomen opiskelu kiinnostaa yhä Virossa

TALLINNA. Suomen kieltä opiskellaan Virossa edelleen ahkerasti, vaikka maa monilla toiminta-aloilla onkin kääntänyt katseensa ja yhteistyösuhteitaan Keski-Euroopan maihin.

– Suomen kielen taito takaa melko varmasti työpaikan Tallinnassa, se on monille nuorille syy opiskella kieltä, sanoo Suomen Viron-instituutin johtaja Jaana Vasama.

Instituutti tukee suomen opiskelua merkittävästi järjestämällä lisäkoulusta suomen kielen opettajille. Noin 150 opettajaa saa säännöllisesti tietoa instituutin seminaareista, luentosarjoista ja kesäkursseista. Instituutti tukee muillakin tavoin suomen opetusta lukioissa, ammattikouluissa ja Tallinnan ja Tarton yliopistossa.

Suomen Viron-instituutti toimii Tallinnan lisäksi Tartossa, ja toimintaa ollaan laajentamassa Latviaan. Suomalaiset oppilaitokset saavat apua instituutilta esimerkiksi yhteistyökumppania etsiessään.

Euron käyttöönotto puhuttaa

Vasaman mukaan Suomi tunnetaan Virossa edelleen paremmin kuin yksikään toinen naapuri, joskin nuorempien virolaisten joukossa on harvemmin samanlaisia suomalaisen kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen tuntijoita kuin vanhemmissa ikäluokissa.

– Mutta kaikilla aloilla Suomen kokemuksista halutaan oppia. Nyt puheenaiheena on euron käyttöotto vuonna 2007, Vasama sanoo.

Hän kuvaa Viroa dynaamisen talouden, nopeatahtisten muutosten ja suurten tuloerojen yhteiskunnaksi. Viron-instituutilla on toimintaa kulttuurin lisäksi yhteiskunnallisella sektorilla. Se on järjestänyt asiantuntijoille ja suurelle yleisölle suunnattuja luentoja, viimeksi teemana oli alkoholin väärinkäyttö. Tapahtumia järjestetään kaikissa Viron maakunnissa.

www.finst.ee
www.institute.fi

Kansalaisopistojen yhteistyö tiiviimmäksi

Yli sata suomalaista kansalaisopiston rehtoria, opettajaa ja luottamushenkilöä tutustui Tallinnan kansalaisopiston toimintaan. Opiston parille sadalle kurssille osallistuu vuosittain parituhatta opiskelijaa. Kurssitarjonta on samantyyppistä kuin Suomessa, ja kurssihinnat pääkaupunkiseudun tasolla, vaikka maan palkkataso on noin viidesosa suomalaisesta.

– Saamme kaupungilta pientä tukea toimintaamme. Sen osuus on vähän yli 20 prosenttia budjetista, rehtori Liivi Soova selittää. Opiskelijamaksut joudutaan pitämään korkeina, mutta ne ovat pienemmät kuin kaupallisilla koulutuksen tarjoajilla.

Suomalaisten ja virolaisten kansalaisopistojen yhteistoimintaa on tarkoitus tiivistää muun muassa järjestämällä yhteisiä kursseja. Ideoita ja ehdotuksia keväällä tai kesällä järjestettäviksi kursseiksi voi esittää Vantaan aikuisopistoon, rehtori Kaisa Väyryselle (kaisa.vayrynen@vantaa.fi).

Kansalais- ja työväenopistojen liiton Tammiseminaari Tallinnassa 4.–5.1.

Julkaistu: 6.1.2006 klo 19:54