Mitä jos lapsiryhmä lähtisi kuvataideluokasta hoitokotiin piirtämään ja tarinoimaan vanhusten kanssa?
HELSINKI. Läänintaiteilija Ava Numminen ehdottaa, että taideopetusta viedään hoitolaitoksiin yhä systemaattisemmin, upottamalla yhteistyö opetusohjelmaan. Hyvinvointi ja terveys työllistävät vapaata sivistystyötä lain antamina uusina tehtävinä.
Siihen on vanhustenkodeissa totuttu, että joulun alla kansalaisopistosta otetaan yhteyttä ja tarjoudutaan esiintymään.
— Vielä parempi olisi, että musiikkiryhmät ottaisivat vanhukset mukaan säännölliseen toimintaansa, eikä vain juhlapyhien alla. Opetusohjelmaan voisi sisältyä muutama vierailu lukukauden aikana oman lähialueen hoitoyksikössä, läänintaiteilija Ava Numminen ehdottaa.
Hänet tunnetaan laulupedagogina, jonka ansiosta ympäri maata on syntynyt matalan kynnyksen lauluryhmiä. Vapaassa sivistystyössä on Nummisen mielestä suuri potentiaali taiteen avulla tehtävään hyvinvointityöhön: kansalaisopisto on joka kylässä, kynnykset matalalla ja toiminnalla yhteiskunnan tuki.
— Resurssit tuskin kasvavat merkittävästi, joten ne on käytettävä yhä fiksummin, hän muistuttaa.
Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilijana Ava Numminen pyrkii kouluttamaan laitosten henkilökuntaa soveltamaan omia taidetaitojaan hoidossa. Erityisesti musiikin aivotutkimus on tuottanut vahvaa näyttöä musiikin hyvää tekevästä voimasta.
— Se stimuloi aivojen syviä tunnekerroksia. Niinpä lähimuistinsa menettänyt potilas laulaa usein vaivatta lapsuutensa lauluja.
Opistolaisten järjestämät taidetuokiot vastaisivat moneen tarpeeseen. Ensinnäkin hoitokodeissa kaivataan ihmisiä. Lisäksi opiskelijat oppisivat metataitoja, kuten vuorovaikutusta. Nummisen mielestä taideryhmissä keskitytään nyt sisältöihin ja taidon opiskeluun.
— Nykyistä enemmän voisi miettiä, mitä muuta osaamista niissä voisi kerryttää. Vaikkapa sitä, miten tervehditään asukkaita, jutellaan vanhusten kanssa ja saadaan heidät osallistumaan lauluun ja soittoon mahdollisuuksien mukaan.
Yhtä lailla opiskelijoiden taidetuokiot sopisivat kuvataiteisiin, osallistujien ikään katsomatta.
— Mitä jos lapset menisivät piirtämään vanhuksia, ja samalla juteltaisiin lapsuudesta ennen ja nyt? Numminen ehdottaa.
Yhteistyö hoitolaitosten kanssa voi alkaa vaikka yksittäisen opettajan aloitteesta, mutta toiminnan vaikuttavuus vaatii jatkuvuutta. Ava Numminen kantaakin huolta tuntiopettajista, joiden varassa taideopetus pitkälti on.
— He ovat sisältöosaajia, joilla on intohimo työhönsä ja halu uudistua. Kunpa tuntiopettajan leipä vain olisi nykyistä turvatumpi, pätkätyössä ei ole tolkun häivää, hän sanoo.
Kulttuurin terveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämisen hanke käynnistyi alkuvuodesta terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa. Sen toimintaohjelma ulottuu vuoteen 2014. Kansalaisopistoilla oli edustaja hankkeen alatyöryhmässä.
Kuva: Helsingin kulttuurikeskus / Annantalon Taideneuvola
Julkaistu: 8.3.2010 klo 7:00