Tasavertaisuutta työskentelyvalmiuksiin

Osaava-hanketta edistävät Kouvolassa vs. apulaisrehtori Ulla Tommiska ja projektisihteeri Kirsi Nurminen.

OSAAVA MAAKUNTA. Kouvolan oppivat opistot -hankkeella pyritään varmistamaan se, että kaupungissa toimivien kahden kansalaisopiston opettajilla on yhtäläiset valmiudet tuottaa asiakkailleen laadukasta koulutusta. Kouvolan kansalaisopistolla ja Kymenlaakson Opistolla on monta yhteistä tuntiopettajaa.

Osaava-hanke suunnataan erityisesti opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksien kehittämiseen.

— Organisaatioiden taloudelliset ja ajalliset resurssit ovat riittämättömät laajamittaisen kehitystyön eteenpäinviemiseen. Hankeavustus mahdollistaa kehitystyön ja koulutuksen järjestämisen laajemmalle joukolle, iloitsee hankkeen projektipäällikkö, Kouvolan kansalaisopiston vs. apulaisrehtori Ulla Tommiska.

Hankkeessa on myös luontevaa verkostoitua ja tehdä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Se lisää osaltaan työhyvinvointiakin. Käytännössä Tommiska hoitaa hanketta yhdessä projektisihteeri Kirsi Nurmisen kanssa.

Eteenpäin pienin askelin

Kouvolan oppivat opistot -hanke käynnistyi syksyllä 2011 opetushenkilöstön osaamiskartoituksella. Sen pohjalta laadittiin henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja toteutetaan nyt täydennyskoulutusta. Menossa on myös toukokuulle kestävä laatutyö ja organisaatioiden toiminnan kehittäminen CAF-arviointijärjestelmän avulla.

Ulla Tommiska muistuttaa, että toiminnan ja osaamisen kehittäminen kuuluu organisaation normaaliin toimintaan. Pienessä mittakaavassa sitä tehdään koko ajan.

— On mukavaa, kun kehittämisen ansiosta asiat sujuvat aiempaa helpommin ja paremmin. Organisaation osaaminen lisääntyy, kun hankkeissa syntyneiden yhteistyöverkostojen kautta tulee esille myös muita, normaalia työtä tukevia asioita.

Hanketyöstä on hyötyä

Haasteita Kouvolan oppivissa opistoissa aiheuttavat erityisesti hankeviestintä ja ajan rajallisuus.

— Organisaatiossa tulisi pystyä kertomaan selkeästi, mikä hanke on, miksi sitä tehdään ja miten opetushenkilöstö hyötyy siitä työssään. Vain siten opettajat saadaan kiinnostumaan, kehittämään ja hyödyntämään hankkeen tuloksia,Tommiska painottaa.

Kun kehittäminen ja koulutus ajoittuvat opetustuntien ulkopuolelle, opettajien kiinnostuksesta ja ajasta joudutaan kamppailemaan monien muiden vaihtoehtojen kanssa.

Oppimista riittää omassakin työssä

Ulla Tommiska on hoitanut vuoden apulaisrehtorin tehtäviä ja kokee omankin työn eri osa-alueilla riittävän oppimista. Työn ohessa hän opiskelee kasvatustiedettä ja haluaa oppia lisää asiantuntijaorganisaation johtamista. Koulutukseltaan Tommiska on kauppatieteiden maisteri.

Rehtorin työhön kuuluvat pedagogisen johtamisen lisäksi kansalaisopiston tapahtumat, markkinointi ja viestintä sekä hanketoiminta. Vapaaseen sivistystyöhön Tommiska siirtyi Kouvolan kaupungin kulttuuritoimesta. Suurimman osan työurastaan kauppatieteiden hän on kuitenkin työskennellyt yksityissektorilla.

Kansalaisopistotyössä Ulla Tommiskaa motivoivat lähellä ihmistä olo ja mahdollisuus kehittää palvelutarjontaa asiakastarpeista käsin. Perheessä on kolme lasta, ja yhteisiin harrastuksiin kuuluvat musiikki, ulkoilu ja partiotoiminta, talvisin hiihto ja laskettelu sekä kesällä puutarhanhoito, golf ja mökkeily.

Osaava maakunta -sarjassa Sivistys kertoo, miten opettajille suunnattua Osaava-ohjelmaa toteutetaan vapaassa sivistystyössä eri puolilla maata.

Kuva: Kouvolan kansalaisopisto