Terveysvalistus on moniäänistä mutta yksipuolista

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla, kuuluu kansanviisaus.

Yhteiskunta medikalisoituu. Terveysvalistajien moniäänisessä kuorossa ovat vahvoina stemmoina media ja kansalaisopisto.

Maaperä on terveysvalistukselle otollinen. Työssä on jaksettava, hyötyliikunta on kadonnut ja pidentynyt elinikä tuo omat vaivansa.

Terveys on fiksun valinta

— Mediassa terveys nähdään asiana, jonka fiksu valitsee ja tyhmä jättää valitsematta. Tosiasiassa emme ole kovinkaan vapaita valitsemaan, vaan meitä ohjaavat monet voimat, perhetausta, koulutus, asuinympäristö, ystäväpiiri, työpaikka, persoona ja mainonta, toteaa median terveysvalistuksesta väitöskirjaa tekevä toimittaja Ulla Järvi.

Moniäänisyys on Järven mukaan aina kuulunut terveysvalistukseen, olipa se lähtöisin mediasta tai oppilaitoksesta. Äänien kirjo ja tiedon määrä ovat lisääntyneet yhtä jalkaa kansalaisten vaurastumisen kanssa:

— Tiedotusvälineitä on paljon, terveystiedon tuottajia paljon, terveydenhoidon ammattilaisia paljon.

Läskisota on hyvä bisnes

Terveystiedon moniäänisyys on hyvästä — ja pahasta.

— Koulutetuille suomalaisille tiedon valinnanvapaus sopii, sillä on hyvä, että ihminen voi itse valita itselleen mieluisaa ja sopivaa terveystietoa. Kun tieto istuu omaan maailmankuvaan ja elämäntilanteeseen, se vaikuttaa paremmin kuin tuputtaminen, Ulla Järvi sanoo.

Kyseenalaista taas on tiedon ristiriitaisuus. Kun kahvi tänään aiheuttaa vatsavaivoja ja huomenna ehkäisee reumaa, on vaikea arvioida tiedon luotettavuutta.

Terveysvalistus on myös kaupallistunut. Esimerkistä käy läskisota.

— Taistelu liikakiloja vastaan on miljardibisnes niin julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollolle kuin terveysbisnekselle, elintarviketeollisuudelle, medialle ja kaikille valistustyötä tekeville.

Ruumis korostuu ja mieli unohtuu

Moniäänistäkin terveysvalistusta vaivaa Ulla Järven mielestä yksipuolisuus: se korostaa ruumista ja unohtaa mielen.

Kansalaisopiston paikka terveysvalistajien kuorossa on hänen mielestään puolustaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Siihen lakikin vapaata sivistystyötä velvoittaa.

— Kansalaisopistot voisivat olla kärjessä ottamassa sellaisen personal trainerin paikkaa, joka kannustaisi meitä hyväksymään itsemme sellaisina kuin olemme, Järvi sanoo.

Opistojen perustyö edistää hyvinvointia

Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen muistuttaa, että opistot edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia jo perustoiminnallaan.

— Terveys ja liikunta ei ole tärkein eikä määrällisesti suurin ainealue. Pidän silti tärkeänä, että se säilyy ja tulee osaksi opetustarjontaa siellä, missä sitä ei vielä ole.

Terveysvalistuksessa keskeisiä ovat hankkeet, joissa KoL on rakentanut verkostoja ja yhteistyötä seitsemän vuoden ajan. Kesällä 2009 tehdyn selvityksen mukaan terveyskeskuslääkärit luottavat opistoihin asiantuntevina kumppaneina.

Kansalaisopistojen terveysvalistusta vahvistamaan Jaana Nuottanen kaipaa vielä omaa koulutusaineistoa — ja lupaa edistää sen tuottamista.

Kuva: tyler olson / Scandinavian StockPhoto