Terveysvalistus sai kansan liikkeelle

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan yli 600 000 harrastaa sauvakävelyä.

Terveysvalistus on tehnyt tehtävänsä: aikuiset liikkuvat innokkaammin kuin koskaan aiemmin. Terveyden edistämisen tehtäväkseen saaneet kansalaisopistot kuitenkin häviävät kansan liikuttajina niin ykköspaikkaa pitäville urheiluseuroille kuin roimassa kasvussa oleville kuntokeskuksille.

Kuntoilusta tuli elämänhallintaa

Tuore kansallinen liikuntatutkimus kertoo, että suomalainen liikkuu terveydekseen. Tutkimuksen tilaajiin kuuluvan Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnanjohtaja Jorma Savola selittää tulosta terveysvalistuksella:

— Liikunnasta on tullut elämänhallinnan väline. Nyt harrastetaan monia, elämänkaareen sopivia lajeja ja terveydelle riittävällä intensiivisyydellä.

Suomalaiset pärjäävät liikunnallisuudellaan kansainvälisessäkin vertailussa: lähes kolme neljästä suomalaisesta sanoo liikkuvansa säännöllisesti, kun vastaava luku Romaniassa on 13 prosenttia ja Kreikassa 18 prosenttia. Tieto käy ilmi toisesta, Euroopan komission teettämästä selvityksestä. Senioreistakin 65 prosenttia liikkuu vähintään neljästi viikossa.

Urheiluseura on yhä ykkönen

Useimmiten suomalainen kuntoilee yksin tai omassa porukassa.Työikäisten liikuntapalveluissa ykkösenä ovat urheiluseurat ja muut liikuntajärjestöt, joiden osuus on 19 prosenttia. Kuntokeskusten osuus on noussut 2000-luvulla neljästä prosentista viiteentoista prosenttiin. Etenkin naiset, toimihenkilöt ja uusmaalaiset ovat löytäneet ne.

Toiminnanjohtaja Jorma Savola sanoo, että liikuntapalvelut valitaan joustavuuden perusteella. Siksi aikuisliikunnan suosion kasvu on ohjautunut alan yrityksille.

Kansalaisopistojen liikuntaryhmät palvelevat vuosittain noin 127 000 suomalaista: työikäisistä neljä prosenttia käyttää opistojen palveluja, senioreista kolme prosenttia. Viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työikäisten ryhmässä on prosentin verran kasvua.

Suomalainen satsaa vuosittain liikuntaan viitisensataa euroa: miehet käyttävät keskimäärin 736 euroa, naiset 407 euroa. Kansalaisopistoista kerrotaan, että verovapaat kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat tuoneet liikuntaryhmiin uusia asiakkaita.

Lajien laaja kirjo

Suomalaisten harrastamien lajien kirjo on laaja: lumilautailusta tanssiin, golfista moottoripyöräilyyn.

— Kasvussa ovat lajit, joiden organisoinnissa on sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaa seuratoimintaa että yrittäjyyttä, Kuntoliikuntaliiton Jorma Savola sanoo.

Esimerkistä käy ratsastus, jota harrastaa 81 000 suomalaista.

Tosin suosituin laji, kävelylenkkeily ei vaadi kumpaakaan. Sillä on liki 1,8 miljoonaa harrastajaa. Kolmen kärjessä ovat lisäksi pyöräily ja kuntosaliharjoittelu, joka on eniten lisännyt suosiotaan.

Kansallisen liikuntatutkimuksen tilasivat Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto, Suomen Olympiakomitea ja Helsingin kaupunki. Sen toteutti TNS Gallup ja rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

Kuva: Sofia Rannikko / Tekes