Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Tutkija: Kansanopisto on näkymätön oljenkorsi

Kansanopisto voisi tutkijan mukaan ottaa vieläkin vahvemman roolin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa.

Kansanopisto voisi tutkijan mukaan ottaa vieläkin vahvemman roolin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemisessa.

JYVÄSKYLÄ. Kansanopisto on mahdollinen mutta tuntematon vaihtoehto nuorelle, joka on syrjäytymisvaarassa. Tutkija Ilpo Kuronen toivoisi, että opistot vahvistaisivat rooliaan nuorten tukemisessa.

Pudotuspeli alkaa varhain

— Kansanopistoilla voisi hyvin olla nykyistä selkeämpi ja näkyvämpi rooli vaihtoehtoisten koulutuspolkujen tarjoajana, koska nuorten ongelmat ovat kovin monenlaisia ja erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan, Koulutuksen tutkimuslaitoksen projektitutkijana työskentelevä Kuronen sanoo.

Hän väittelee tänään Jyväskylän yliopistossa nuorten peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta sen jälkeen. Tutkimuksen kohteena ovat ne nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ammatillisesta koulutuksesta.

— Pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Tukijärjestelmää olisi tehostettava erityisesti yläkoulussa, joka ei valmista riittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymiseen.

Väitös osoittaa, että vaihtoehtoiset koulutusmallit voivat pelastaa nuoren syrjäytymiseltä. Kurosen aineistossa niille olivat tyypillisiä henkilökohtainen elämänhallinnan tuki, nopea ongelmiin reagointi ja luottamusta rakentavat kohtaamiset.

Tuntematon kansanopisto

Kansanopisto on hakenut profiilia vaihtoehtoisten koulutuspolkujen tarjoajana. Esimerkiksi perusopetuksen lisäopetuksen käy vuosittain pari prosenttia ikäluokasta, ja reilu kolmannes valitsee kansanopistokympin.

Yllättäen kansanopiston tarjoamat vaihtoehdot ovat nuorelle kuitenkin tuntemattomia.

— Nyttemmin olen haastatellut nuoria aikuisia, joilla peruskoulun jälkeiset opinnot ovat pitkittyneet ja useita kertoja keskeytyneet. Ei siinäkään aineistossa kansanopisto nouse esille, Kuronen ihmettelee.

Kansanopisto voisi hänen mielestään nykyistä vahvemmin profiloitua matalan kynnyksen vaihtoehtona ja korostaa rooliaan nuoren tulevaisuuden suunnitelmien selkiinnyttäjänä ja elämänhallinnan vahvistajana.

— Peruskoulun jälkeinen siirtymä on vaativa haaste, jossa epäonnistuttuaan nuori voi ajautua kielteiseen kehään ja syrjäytymisvaaraan. Kiinnittymistä opiskeluun on tuettava ja velvollisuuksien ja vastuun ottamista on opeteltava.

Valtiolta rahaa nuorten tukemiseen

Valtio vastaa tutkijan ehdotukseen rahoituksella. Se antoi vastikään 1,35 miljoonan euroa lisätalousarviostaan, jotta kansanopistot voivat järjestää opiskelupaikkoja ilman jatkokoulutuspaikkaa oleville nuorille jo ensi syyslukukaudelle. Tuki käytetään opiskelijaviikkojen tuottamiseen ja opintoseteliavustuksiin.

Ilpo Kuronen ehdottaa, että kansanopistot korostaisivat kymppiluokan rinnalla ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmistavaa elementtiä.

Kasvatustieteen maisteri Ilpo Kurosen kasvatustieteen väitöskirja Peruskoulusta elämänkouluun tarkastetaan perjantaina 18. kesäkuuta Jyväskylän yliopistossa.

Kuva: Galina Barskaya / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Turun kympille tuli täyteen kymppi

Julkaistu: 18.6.2010 klo 12:00

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Keskustele aiheesta »