HELSINKI. Työelämän kiristyvä tahti on elinikäisen oppimisen pahimpia uhkia. Jos työuria halutaan pidentää, osaaminen on otettava johtamisen kohteeksi, viestii elinikäisen oppimisen neuvosto.
— Oman työn osaaminen on hyvinvointia. Siksi osaaminen ja työhyvinvointi on otettava johtamisen kohteiksi organisaatioissa, esittää professori Anneli Leppänen.
Hänen johtamassaan Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että hyvinvoiva työyhteisö on myös tehokas.
Kasvatustieteen professori Hannele Niemi tähdentää, että nyt tarvitaan ennen kaikkea oppimaan oppimista.
— Työelämässä on samanaikaisesti monta oppijasukupolvea, ja liikkeellä monenlaisia oppimiskäsityksiä, hän muistuttaa.
Leppänen ja Niemi puhuivat perjantaina 12. helmikuuta elinikäisen oppimisen neuvoston seminaarissa, jonka teemana oli "elinikäisestä oppimisesta lisävuosia työuraan".
Asenne suomalaisilla on ainakin kohdallaan. Tilastokeskuksen työelämätutkimusten mukaan uuden oppiminen motivoi 45 prosenttia työntekijöistä. Urakehitys innostaa vain vajaata 10 prosenttia.
— Mahdollisuus työssä oppimiseen, työntekijöiden oma halu kehittyä ja organisaatioiden systemaattinen kehittäminen, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto listasi suomalaisen työelämän plussia seminaarissa.
Pahin uhka uuden oppimiselle on hänen mielestään työelämän alati kiristyvä tahti.
— Kiire pilaa työilmapiiriä ja estää tekemästä työn niin hyvin kuin haluaisi. Ennen kaikkea se estää osaamisen päivittämisen.
Ongelma tunnetaan vapaassa sivistystyössä. Joka kolmas vapaan aikuisopettaja sanoo kiireen pilaavan työilmapiiriä. Näin tulkitsee Koulutuksen arviointineuvosto 1 744 opetustyötä tekevän henkilön otosta.
— Varsinkin vahvasti työhönsä sitoutuneen ihmisen on usein vaikea hyväksyä se, ettei ehdi tai muuten voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi, neuvosto toteaa tammikuisessa raportissaan.
Helmikuussa käynnistyvä opetusministeriön Osaava-ohjelma tuo kahdeksan miljoonan euron lisäresurssit opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Asiantuntijat kuitenkin korostavat oppimista työpaikoilla, tarkemmin sanoen osaamisen jakamista.
— Tiimit on palautettava työpaikoille, nyt yksilöt korostuvat työelämässä liikaa, kehittämispäällikkö Lehto vaatii.
On kuitenkin muistettava, että tiimit vaativat johtamista, jotta osaaminen siirtyy jäseneltä toiselle.
Samoilla linjoilla on Koulutuksen arviointineuvosto, joka suosittelee tiimityötä ja kehityskeskusteluja oppilaitosten pedagogiseen johtamiseen. Päätoimisista opettajista tiimeissä toimii yli puolet, opintokeskuksissa jopa neljä viidestä. Sen sijaan suurin henkilöstöryhmä, tuntiopettajat, ovat sekä tiimien että kehityskeskustelujen ulkopuolella.
Keskustelu elinikäisestä oppimisesta ja työurien pidentämisestä jatkuu Ota kantaa -foorumilla.
Kuva: Andres Rodriguez / Scandinavian StockPhoto
Rehtorin ylipitkä päivä on terveysriski
Sivistystyö vaatii ohjaukselle resursseja
Julkaistu: 15.2.2010 klo 12:00