Työväenopisto avaa romanikerjäläisen maailmaa

Romanikerjäläiset ovat saaneet Suomessa paljon tukea kansalaisyhteiskunnalta moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

HELSINKI. Helsingin työväenopiston yleisöluento perehdyttää Suomen romanikerjäläisten taustaan. Sivistystyö ottaa kerjäläiskysymyksessä unilukkarin roolia.

Romanikerjäläiset saapuivat Suomen kaupunkien katuvierille viisi vuotta sitten. Median mielenkiinto tulokkaisiin on sittemmin laantunut, mutta polviasentoiset vähäosaiset rahakuppeineen ovat jääneet katukuvaan.

Myötätunto seuraa ymmärrystä

Keitä kerjäläiset oikein ovat ja mitä heistä pitäisi tietää? Helsingin suomenkielinen työväenopisto vastaa tähän kysymykseen yleisöluennolla "Who are the beggars?"

Helmikuun 13. päivä Helsinginkadun opistotalolla järjestettävän tilaisuuden tarkoituksena on perehdyttää romanivähemmistön historiaan, taustaan ja syrjinnän ongelmiin kotikonnuilla Romaniassa ja Bulgariassa. Luennon pitävällä romanialaistoimittajalla Denisa Udroiulla on useita motiiveja lisätä suomalaisten tietämystä romanikerjäläisistä.

— Kun ymmärrät ihmisen taustaa, ymmärrät koko ihmistä paremmin. Osa kerjäläisistä hakee parempaa elämää, osa voi olla ihmiskaupan uhreja, romanivähemmistöjä pitkään tutkinut Udroiu kertoo.

Suomessa vuosikaudet asunutta Udroiua harmittaa myös se, että kotimaa Romania kirvoittaa nykyään helposti mielleyhtymän kerjäläisiin. Toimittaja on jopa kokenut suomalaisten yhdistävän hänetkin irtolaisiin.

Ruoka on varmempi lahja

Denisa Udroiu uskoo kerjäläisten jäävän yhteiskuntamme laitamille, jos heidät sinne unohdetaan. Poliittista tahtoa täytyy löytyä asian ratkaisemiseen.

Udroiu pohtii usein itsekin reaktiotaan kerjäämiseen.

— Jokainen päättää asian itse, mutta itse annan ennemmin ruokaa kuin rahaa. Lahjan määränpäätä kun ei tiedä, hän sanoo.

Sivistystyöllä on unilukkarin rooli

Työväenopiston yhteiskunnallisten aineiden ts. johtava opettaja Olli Viljanen toivoo luennon keräävän mahdollisimman laajan yleisön.

— Toivomme, ettei poikkeuksellinen englannin kielen käyttö pelota ketään pois, Viljanen tuumii.

Olli Viljanen näkee vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen myös eräänlaisena unilukkarina. Lyhytjänteisen median kiinnostus johonkin päivänpolttavaan epäkohtaan lopahtaa nopeasti: Tällöin sivistystyöllä on mahdollisuus nostaa kissa takaisin pöydälle.

— Sivistystyöllä on mahdollisuus mennä syvälle yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja taustoittaa niitä kunnolla, Viljanen painottaa.  

Kuva: Markus Palmén

Aiemmin Sivistyksessä:

Taantuma uudistaa Romanian aikuiskoulutusalaa

Paremman elämän toivossa

Julkaistu: 26.1.2012 klo 7:00

Delicious Facebook

Keskustele aiheesta »