Vaikuttaminen vaatii tehotoimia

Monissa asioissa kansalaisadressit, verkostoituminen, sosiaalinen media, mielenosoitukset ja suora toiminta ovat uusia vaikuttamisen muotoja.

HELSINKI.  Jo useampi hallitus on kantanut huolta demokratian rapautumisesta. Hallituksen uuteen demokratiapoliittiseen asiakirjaan on koottu 32 toimenpidekokonaisuutta kansanvallan teholääkkeiksi.

Asiakirjan valmistelusta päävastuun kantanut pääsihteeri Sari Aalto-Matturi näkee kansanvallan elvytystoimien nojaavan kolmeen peruspilariin. Äänestäminen vaaleissa on tärkeä, mutta yhtä lailla toimiminen järjestöissä tai yksilöinä eri verkostoissa.

— Kaikkien kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua, Aalto-Matturi totesi Kansalaisfoorumin järjestämässä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona.

Politiikka katosi nuorten arjesta

Kansalaisaktiivisuuden polarisaatio lähtee liikkeelle jo kotoa ja koulusta, vaikka opetussuunnitelmaan sisältyy osallistuvaa kansalaisuutta tukevaa opetusta. Yhtenä syynä Aalto-Matturi pitää politiikan katoamista nuoren arjesta.

— Politiikkaa ei enää puhuta. Lapsen 18 ensimmäistä vuotta putsataan puhtaaksi poliittisesta keskustelusta ja sitten annetaan äänestyslippu käteen. Äänestämättä jättänyt ensikertalainen toimii saman mallin mukaan myös myöhemmin.

Netin uusista mahdollisuuksista Sari Aalto-Mattila toi Viron Minu Eesti -ideapankin, johon kertyi 11 000 kehittämisehdotusta.

— Minu Eestiltä puuttuu kuitenkin suora kytkentä päätöksentekoon.

Järjestöillä uutta tehtävää

Poliittistaustaiset opintokeskukset toimivat yhteiskunnallisen vaikuttamisen aktivoijina puolueiden jäsenistön keskuudessa.

— Rakenteet, joita puolueet heijastavat, eivät vastaa nykypäivän todellisia rakenteita. Fragmentoituminen on johtanut yhden asian kiinnostuksiin. Enää ei ole yhteisiä isoja päämääriä ja yhteistä solidaarisuutta, sanoo Kansan Sivistystyön Liiton (KSL) pääsihteeri Pekka Pättiniemi.

OK-opintokeskuksen pääsihteeri Anitta Pehkonen näkee poliittistaustaisten opintokeskusten tärkeäksi tehtäväksi vaikuttaa koulutuksen keinoin puolueiden sisäiseen toimintakulttuuriin ja sitä kautta politiikan muuttamiseen kansalaisaktiivisuutta edistäväksi.

— Myös sitoutumattomat kansalaisjärjestöt toimivat yhteiskunnassa toimimisen areenoina, Pehkonen muistutti.

Kuva: Animalia

Julkaistu: 11.3.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »