Väitös: Mentorointi on joustava menetelmä

Merja Karjalainen väittelee tänään mentoroinnista.

JYVÄSKYLÄ. Saavutettavuus ja matala kynnys ovat mentoroinnin edut työyhteisön kehittämisessä, osoittaa tutkija Merja Karjalainen väitöksessään. Mentorointiin vaaditaan niin aktorin ja mentorin kuin johdon sitoutuminen.

Ammatillisesta ohjauksesta pulaa

Työurien pidennykseen haetaan apua elinikäisestä oppimisesta. Kasvatustieteen maisteri Merja Karjalainen tarjoaa välineeksi tuttua menetelmää, mentorointia, nykyajan tarpeisiin päivitettynä.

Hänen väitöskirjansa lähtökohtana olivat kansainväliset tutkimukset. Ne kertovat, että työelämässä olevien aikuisten on vaikea saada elinikäistä oppimista ja ammatillista kehittymistä tukevaa ohjausta.

— Mentorointi on luonteva työpaikoilla toteutettava tuen ja ohjauksen muoto. Se on enemmän kuin johdon ja erityisasiantuntijoiden urakehityksen tukimuoto, vaan se mielletään kaikille työntekijöille soveltuvaksi kehittämisen menetelmäksi, sanoo kehittämispäällikkönä ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa toimiva Karjalainen.

Väitöskirjaansa hän tutki eri alojen ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista.

— Joukossa oli aikuiskouluttajia, kuten viittomakielen tulkit, jotka ohjasivat ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Mentorointiin tarvitaan kolme

Merja Karjalainen luonnehtii mentorointia vastavuoroiseksi suhteeksi ja  systeemiseksi ilmiöksi. Vastavuoroisuus ilmenee molempien osapuolten oppimisena ja aktiivisena osallistumisena.

Systeeminen ilmiö taas merkitsee, että toimintaympäristössä on tekijöitä, joilla on merkitystä mentorointisuhteelle sekä osapuolten toiminnalle.

— Ensinnäkin mentorointi vaikuttaa toimintaympäristöön tuottamalla esimerkiksi oppimista. Toiseksi toimintaympäristö tuottaa tai luo mentoroinnin onnistumisen edellytykset, sillä toimiva mentorointi tarvitsee johdon tuen.

Sopii kisällille ja mestarille

Merja Karjalaisen mukaan mentoroinnista on apua työuran kaikissa vaiheissa.

Uran alussa oleva saa välineitä työn ja toimintaympäristön haltuunottoon. Keskivaiheessa mentorointi virittää ajattelemaan tuttua työtä uudesta kulmasta, jakamaan sitä ja kartoittamaan omia osaamistarpeita. Seniori taas pääsee jakamaan osaamistaan, kokemuksiaan ja näkemyksiään nuoremmilla, ja saa arvostusta.

Mentoroinnissa yhtä tärkeitä ovat kysymykset kuin valmiit vastukset.

— Tärkeintä on luoda henkilökohtainen suhde, rakentaa omaa ymmärrystä ja vahvistaa toimijuutta.

Kasvatustieteen maisteri Merja Karjalaisen kasvatustieteen väitöskirja Ammattilaisten käsitykset mentoroinnista työpaikalla tarkastetaan perjantaina 28. toukokuuta Jyväskylän yliopistossa.

Aiemmin Sivistyksessä:

Osaava-ohjelma edistää vertaisryhmämentorointia

Julkaistu: 27.5.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »