Saara Repo huomasi väitöstutkimuksessaan, että ryhmä on opiskelijalle tärkeä. Parhaiten opintoja edistää silti oma motivaatio.
HELSINKI. Yhteistoiminnallisuus luo oppimiselle suotuisan, hyväntahtoisen ilmapiirin. Oppivien ryhmien tutkija Saara Repo kuitenkin muistuttaa, että menetelmä vaatii osaamista ja aikaa.
Saara Repo tuntee oppimisen ryhmäilmiöitä kouluttajana ja tutkijana. Tänään tarkistettavassa väitöskirjassaan hän osoittaa, että yhteistoiminnallisen oppimisen voima on sen luomassa hyväntahtoisessa, oppimista edistävässä ilmapiirissä.
- Yhteisön voimavaroja hyödyntäviä työtapoja ovat yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä neuvottelu, vaihtuvat pienryhmät, yhteisen ja yksilöllisen vastuun tarkentaminen sekä toiminnan tulosten ja toimintaprosessin arviointi, tutkija kertaa tuloksia.
Etenkin avoimen yliopiston opiskelijat saivat tukea opintoihinsa opettajien, tuutoreiden ja toisten opiskelijoiden lisäksi työyhteisöltä, perheeltä ja harrastuksista.
Siihen nähden, miten mainioita kokemukset yhteistoiminnallisuudesta ovat, menetelmää käytetään yliopistossa vähän eikä sen teorioitakaan kovin hyvin tunneta.
- Yliopiston toimintakulttuuri on suosinut yksilöllistä uraa ja yksilöiden välistä kilpailua, eivätkä opetusmenetelmätkään usein tue opiskelijoiden välistä yhteistyötä, Repo arvioi.
Sitä paitsi aidosti yhteistoiminnallisen kulttuurin luominen on vaativaa. Kouluttajalta se edellyttää tiimijohtajan taitoja, kykyä havainnoida ryhmän ja yksilön oppimista sekä purkaa ristiriitoja. Ja yhteisöllisyyden rakentuminen vie aikansa.
Lisäksi tarvitaan yhteisösensitiivisyyttä. Se on käsite, jonka tutkimus tuotti.
- Sensitiivisyyttä kehittämällä yhteisön jäsenet voivat havainnoida yhteisöllisiä ilmiöitä ja hyödyntää yhteisön voimavaroja.
Saara Repo opettaa yliopistopedagogiikkaa Helsingin avoimen yliopiston opettajille ja suunnittelijoille. Hän on opettanut aikuisia yli 20 vuotta, ja puolet ajasta opiskellut yhteistoiminnallista oppimista. Väitöskirja kypsyi työn ohessa.
Tutkimusprosessi tuotti aikuiskouluttajan työkalupakkiin ainakin sen oivalluksen, että kritiikillä on kaksi puolta.
- Kun sain esitarkastajien kriittisen vastaanoton, havahduin siihen, että samaan aikaan työssä voi olla paljon hyvää ja paljon parannettavaa, hän kertoo.
Saara Revon yliopistopedagogiikan väitöskirja Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja -opiskelun kehittämisessä tarkistetaan perjantaina 15. tammikuuta Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
Saara Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä. Kansanvalistusseura 2007.
Ryhmätutkija työskentelee myös yksin
Julkaistu: 15.1.2010 klo 7:00