Valmentajavaltiossa kansalaisen oppimäärään kuuluvat konsulttijargonin alkeet. Laki kehottaa vapaata sivistystyötä kansalaisten aktivointiin, mutta valtatutkijoiden Anu Kantolan ja Risto Heiskalan mielestä sen aika on ohi.
Politiikasta on tullut konsulttien temmellyskenttä, eivätkä kansalaiset enää usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, jos niitä edes tuntevat.
Näin voi tiivistää poliittisten ideoiden taustoja tutkineiden Anu Kantolan ja Risto Heiskalan havainnot, joita he purkavat tuoreessa Valta Suomessa -kirjassa. Se syntyi Suomen Akatemian samannimisessä tutkimusohjelmassa.
Tutkijat kuvaavat, miten hyvinvointivaltiosta tuli valmentajavaltio, jossa puolueet ovat kriisissä, politiikka kauppatavaraa ja kansalaisuus poliittisesti voimatonta.
— Valtio huutelee kansalaisille ohjeita kentän laidalta. Poliittiset ideat tulevat politiikkayrittäjiltä, kuten tutkijoilta ja virkamiehiltä, jotka tuotteistavat ne puolueille, Kantola karrikoi.
Valmentajavaltion kieli tulosvastuineen, hankkeineen ja laatupalkintoineen on ujuttautunut vapaaseen sivistystyöhönkin. Sen kuuluisi kannustaa kansalaisia vaikuttamaan omiin asioihinsa. Perinteiset demokratian keinot, kuten äänestäminen, ovat vain menettäneet merkityksensä.
Esimerkistä käy 1990-luvun alun kuntauudistus, jossa kunnat saivat vastuulleen peruspalvelut. Samalla hyvinvointipalvelujen merkitys kansallisena poliittisena kysymyksenä heikkeni.
— Kansalaisten on yhä hankalampi hahmottaa, miten palveluja voisi parantaa, Kantola sanoo.
Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) tuore selvitys vahvistaa asian. Yli puolet suomalaisista pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon heikkoina. Asiakokonaisuudet, tulevaisuuteen vaikuttavat linjaukset ja vaikuttamisen kanavat ovat kuntalaisille hämäriä.
Kun hallintokoneisto ja puolueet ovat huolestuneet kansalaisuuden heikkenemisestä, valtio on ryhtynyt sen elvyttäjäksi. Se on Anu Kantolasta ja Risto Heiskalasta paradoksaalista.
Edellisen hallituksen aikana nukkuvien puoluetta heräteltiin oikeusministeriön toimesta kansalaisvaikuttamisen ohjelmalla. Sitä johti tietokirjailija, filosofian maisteri Seppo Niemelä.
— Ainakin toistaiseksi tämä lienee ollut pikemminkin hallituksen PR-toimintaa kuin todellista kansalaisten toimintamahdollisuuksien ja vallan lisäämistä, valtatutkijat sanovat.
Anu Kantola toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta. Risto Heiskala on Tampereen yliopiston sosiologian professori ja sen erillislaitoksena toimivan Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja.
Kuva: Scandinavian StockPhoto
Petteri Pietikäinen (toim.): Valta Suomessa. Gaudeamus 2010.
Julkaistu: 30.4.2010 klo 12:00