Vapaa sivistystyö arvioidaan taas

Koulutuksen arviointineuvosto kartoittaa, miten oppilaitokset ovat ottaneet vastaan lain antamat uudet tehtävät, kuten kestävän kehityksen edistämisen.

JYVÄSKYLÄ. Koulutuksen arviointineuvosto aikoo selvittää, miten vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO) toimeenpano on edennyt. Ensimmäiseksi tartutaan uudistetun lainsäädännön tuomiin uusiin tehtäviin.

Keskeiset alueet kartoitetaan

Syksyllä käynnistyvässä hankkeessa edetään KEHOn toimeenpanon tahdissa, kertoo aikuiskoulutuksen arviointialueen pääsuunnittelija Heikki Silvennoinen.

Haastatteluin ja kyselyin käydään läpi KEHOn keskeiset alueet.

— Lähdemme liikkeelle uudesta lainsäädännöstä, joka on tuonut vapaalle sivistystyölle uusia tehtäviä, kuten monikulttuurisuuden ja kestävän kehityksen. Kysymme, miten tehtävät on otettu vastaan ja mihin käytännön toimiin ne ovat johtaneet, Silvennoinen kuvaa arviointineuvoston aikeita.

LAKE-rahoituksen haku kiinnostaa

Arvioinnin huomio on KEHO-prosessissa, ei vaikuttavuudessa. Toimialan rahoitusta katsotaan laadun ja kehittämisen näkökulmasta.

— Nyt haarukoidaan, miten ensimmäisten laatu- ja kehittämisavustusten (LAKE)  haku ja prosessi ovat onnistuneet. Itse toiminnan laatua on mahdollista arvioida vasta myöhemmin, Silvennoinen kertoo.

Samalla tavalla prosessia mukaillen seurataan kansanopistoissa puhuttanutta oppilaitosten rakenneuudistusta.

KEHOn arviointiin on budjetoitu 70 000 euroa. Sitä toteuttamaan kootaan paraikaa työryhmää, johon tulee niin tieteen kuin oppilaitosmuotojen asiantuntijoita.

Arviointineuvosto lupaa tuloksia matkan varrelta väliraportteina. Loppuraportti ilmestynee KEHOn päättyessä, vuoden 2013 taitteessa.

Jatkuvan arvioinnin kohteena

Nyt käynnistyvä arviointihanke edustaa arviointineuvoston uutta toimintakulttuuria.

— Aiemmin ministeriö antoi neuvostolle toimeksiantoja, mutta vuoden alusta lähtien neuvosto on päättänyt hankkeista itse. Rahoitus tulee suoraan budjetista, eikä enää hankekohtaisesti, Silvennoinen selventää.

Hanke jatkaa sitä aktiivista otetta, jolla vapaata sivistystyötä on viime vuodet arvioitu. Edellisen, vapaan sivistystyön opetushenkilöstöä koskevan raporttinsa Koulutuksen arviontineuvosto julkisti alkuvuodesta. Vuonna 2007 arvioitiin vapaan sivistystyön vaikuttavuutta ja suuntaviivaopintoja, vuonna 2006 arvioinnin kohteena olivat oppilaitosrakenne ja palvelukyky.

Tutkitusta tiedosta on haettu työlle yhteiskunnallista tehtävää.  Heikki Silvennoisen mielestä se saisi kallistua vieläkin voimakkaammin demokratian elvyttämisen:

— Vapaa sivistystyö voisi olla mukana siinä, että politiikka palaisi kansalaisten elämään. Demokratia toimii poliittisten puolueiden kautta, vaikka politiikka olisikin alennustilassa, hän muistuttaa.

Julkaistu: 3.6.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »

Lukijoiden kommentteja