Vapaan sivistystyön osuus seitsemän vuoden mittaisessa Noste-ohjelmassa jäi vähäiseksi. Valtakunnallinen ohjelma saavutti tavoitteensa saada vähän koulutetut aikuiset opiskelun pariin.
Vuosina 2003—2009 toteutettu Noste-ohjelma sai 25 680 aikuista täydentämään osaamistaan maksutta. Se on 7,3 prosenttia kohderyhmästä: 30—59-vuotiaista vähän koulutetuista aikuisista. Tavoite oli 10 prosenttia, joka jopa ylitettiin reilusti Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa.
— Kohderyhmää ei tosiaankaan ole vielä käsitelty loppuun, vaan edelleen on runsain määrin aikuisia, joilla ei ole tutkintoja tai joilla on vanhentunut ammatillinen koulutus. Joukkoon voi lisätä maahanmuuttajat ja ne, jotka ovat vain lukion varassa, projektipäällikkö Marja Pakaste listaa.
Valtio antoi Nosteeseen 124,5 miljoonaa euroa. Pakaste on tyytyväinen summalle saatuun vastineeseen. Sisällöllisesti ohjelma onnistui hakevan toiminnan vahvistamisessa ja yhteistyön kehittämisessä työelämän ja oppilaitosten kesken. Hittituote oli tietokoneen ajokorttitutkinto.
Noste-ohjelman loppuraportti kertoo, että aktiivisimpia koulutusverkostoissa olivat aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset oppilaitokset. Sen sijaan vapaan sivistystyön rooli jäi pieneksi.
— Voi olla, että kuva on turhankin negatiivinen, toki on ollut hyviä yhteistyökokemuksia, ei vain yhtä paljoa kuin muista organisaatioista, Pakaste arvioi.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa verkostoyhteistyö monipuolisti koulutusta ja lisäsi asiantuntijoiden vaihtoa. Sen vahvuudet tulivat esiin erityisesti hakevassa toiminnassa ja luki-ohjauksessa.
— Kansanopistolla on ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna valmiutta ottaa mukaan koulutuksista pudonneita.
Pakaste antaa tunnustusta Otavan Opistolle. Se on nettiperuskoulussaan ja lukiossa tehnyt hyvää työtä niiden parissa, joilta on jäänyt kesken perusasteen opinnot tai lukio. Turun kristillinen opisto taas tuki sikäläisessä Innoste-projektissa oppimisvaikeuksista kärsiviä.
Noste edustaa toimintatapaa, joihin valtio vapaata sivistystyötä ajaa. Toimialan kehittämisohjelma (KEHO) kannustaa oppilaitoksia koulutus- ja oppilaitosmuotorajat ylittävään yhteistyöhön. Pakaste arvelee, että vapaan sivistystyön näkymättömyyttä saattaakin selittää vähäinen kokemus toimintamallista.
— Joissakin tapauksissa Noste on ensimmäisen kerran synnyttänyt yhteistyötä, eikä se käy muutamassa vuodessa. Ja verkottuminen vaatii jatkuvuutta: jo projektipäällikön vaihtuminen voi kaataa yhteistyön, hän muistuttaa.
Koulutuksen arviointineuvosto julkisti alkuvuodesta raporttinsa vapaan sivistystyön henkilöstön osaamisesta. Sen mukaan aikuiskouluttajien olisi syytä kehittää yhteistyötaitojaan työelämän suuntaan. Työelämätuntemuksen puute voi sekin selittää vapaan sivistystyön näkymättömyyttä:
— Nosteessa työelämäyhteistyö oli keskeisellä paikalla. Harjoiteltiin tekemään yhteistyötä ja jalostettiin eteenpäin, Marja Pakaste toteaa.
Kuva: Anton Kalland / Tekes
Noste-ohjelma 2003—2009. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.
Nosteesta nousi hakeva toiminta
Julkaistu: 22.6.2010 klo 12:00