Viro uusii kielilakinsa

Tartto Viron kielen uudistamisen keskus. Raatihuoneen tori on kaupungin sydän.

TARTTO. Loppusuoralla oleva Viron uusi kielilaki nostattaa ristiriitaisia reaktioita. Maan opetusministeriön kielipoliittisen osaston neuvonantaja, dosentti Jüri Valge sanoo, että kompromisseja on tarvittu.

Valgen mukaan lain päämäärät ovat selkeät. Sillä halutaan säilyttää, kehittää ja turvata viron kielen asema sekä taata viro pääasiallisena kommunikaatiokielenä kaikilla julkisen elämän aloilla.

Nykyinen laki on tilkkutäkki

Nykyinen laki on vuodelta 1995. Sen valmistelussa kiinteästi mukana olleen Valgen mukaan uusi laki tarvitaan, koska sekä sisä- että ulkopoliittinen tilanne on muuttunut nykyisen kielilain aikana.

— Viro on nyt yksi Euroopan unionin virallisia kieliä. Venäjänkielisen väestön integraatio on toteutunut ainakin siten, että nuoremman sukupolven virontaito on kehittynyt, Valge sanoo.

Hän moittii oleva lakia tilkkutäkiksi. Siihen on tehty peräti 17 korjausta vuosien varrella.

Lain tehtävä on varmistaa, että kansalaiset saavat palvelunsa viroksi ja kielen kehittyminen taataan. Samoin esimerkiksi Tallinnan vanhan kaupungin englannistumista halutaan padota.

Kompastuskivenä on kirjakielen suhde murteisiin. Pieni osa väestöä haluaisi Võrun, setun ja Tarton murteille kielen aseman. Murteiden kanssa ei kuitenkaan tingitä, eikä teemaa käsitellä ehdotuksessa enää. Murteita tuetaan valtion ohjelmien avulla.

Sen sijaan kiistan lehdistöä koskeva pykälä poistui, mutta toimittajien koulutusta tehostetaan. Alkuperäisenä tarkoituksena oli välttää harhaanjohtavia uutisotsikoita ja saada lehdistön kieli vastaamaan kirjakielen normeja.

Tavaramerkit vallinkauhassa

Keskeisiä kiistoja kielilain uudistusvalmistelua on käyty liike-elämän kanssa. Uudistamispaineet kohdistuivat kyltteihin ja tuotteiden etiketteihin.

— Jos tavaramerkki sisältää kuluttajalle tärkeän perustiedon, pelkkä brändi ei riitä vaan tarvitaan lisäkyltti, joka kertoo palvelun laadun. Esimerkiksi kahvilasta täytyy näkyä, että paikka tarjoaa kahvilapalveluja. Tai viinipullon kyljessä täytyy olla myös vironkielinen perustieto etiketin kääntöpuolella tai nyt aikaansaadun kompromissin mukaan jossakin muualla, esimerkiksi kassalla, asiakkaan saatavilla, Valge konkretisoi.

Uusi kielilaki menee hallituksen käsittelyyn jo ennen kesää.

— Jos lakia ei hyväksytä parlamentissa ensi syksynä, se voi siirtyä maaliskuun 2011 parlamenttivaalien yli, dosentti Jüri Valge pelkää.

Kuva: Alessandro Rizzolli / Scandinavian PhotoStock

Aiemmin Sivistyksessä:

Viro lunastaa paikkansa pohjoismaisessa sivistystyössä

Julkaistu: 26.4.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »