Katajanokastako Guggenheimin koti? Jos museo tulee Helsinkiin, Ville Ylikahri toivoo sille näyttävää rakennusta.
HELSINKI. Guggenheim-museo saa kannatusta Helsingin kaupunginvaltuustossa istuvalta vihreiden Ville Ylikahrilta, joka työkseen johtaa opintokeskus ViSiOta. Sivistykselliset arvot painavat, vaikka hankkeessa on taloudelliset riskinsä.
Keskustelu Guggenheimin taidemuseobrändin tuomisesta Helsinkiin ryöpsähti hiljaiselon jälkeen käyntiin, kun Helsingin kaupunki tiistaina 10. tammikuuta julkisti Guggenheim-säätiön selvityksen. Hankkeen kannattajiin lukeutuu kaupungin luottamuselimissä istuva ViSiOn pääsihteeri Ville Ylikahri.
— Suomen pitää edelleen uskaltaa panostaa kulttuuriin ja sivistykseen. Sitä paitsi museo on omaehtoisen oppimisen paikka, vihreä vaikuttaja muistuttaa.
Helsingin Guggenheimille odotetaan reilua puolta miljoonaa vuosittaista kävijää. Ylikahri toivoo, että museo synnyttää positiivisen kierteen, jossa suomalaisten kiinnostus ja arvostus kuvataidetta kohtaan kasvaa.
— Tässä nosteessa vapaa sivistystyö voi olla mukana tarjoamalla kursseja ja opintokerhoja niin taidehistoriasta kuin itse oman tekemisen kautta: maalausta, kuvanveistoa.
Ville Ylikahrista on hyvä että hankkeessa on lähdetty liikkeelle sisältö edellä, vaikka juuri rakennuksen arkkitehtuurista on eniten puhuttu — rahan ohella.
— Toki täälläkin on tarkoitus tehdä näyttävä museorakennus, mutta selvityksessä puhutaan paljon siitä, kuinka Suomen loistava koulutusjärjestelmä on yksi valttikortti ja nimenomaan suomalainen lisä Guggenheim-museoiden verkostossa. Selvityksen ajatukset taidekasvatuksesta ja monipuolisesta uuden teknologian käytöstä museopedagogiikassa kuulostavat minun korviini erinomaisilta, historianopettajaksi opiskellut pääsihteeri sanoo.
Vapaan sivistystyön kuluvan vuoden budjetti on reilut 160 miljoonaa euroa. Guggenheim-museon talousarvio yltää miltei samaan. Seinät kustantavat 130—140 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat vuosittaiset, kymmenien miljoonien eurojen lisenssit Guggenheim-verkostoon liittymisestä. Ne tosin hoituvat yksityisten lahjoittajien kukkarosta.
Ville Ylikahrin mielestä on silti turha spekuloida, miten muuten summan voisi käyttää. Hän muistuttaa, että Helsingin kaupungin vuosittainen budjetti on yli neljä miljardia euroa. Sen käytöstä päätetään erikseen joka vuosi.
— Museoinvestointi olisi iso, mutta myös monia muita vastaavankokoisia investointeja kaupunki päättää vuosittain. Ajatuksena on, että museo tuottaa uutta taloudellista ja henkistä toimeliaisuutta niin paljon, että sen tuomat hyödyt olisivat suuremmat kuin kulut.
Koska Guggenheim-keskustelu on yhä käynnissä, Ylikahri ei ole valmis lyömään kantaansa lopullisesti lukkoon.
Kaupunginjohtaja antaa oman esityksensä kaupunginhallitukseen 30. tammikuuta. Valtuusto hyväksyy sen 15. helmikuuta.
ViSiOn pääsihteeri Ville Ylikahri on Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Hän sanoo, että sivistystyön tausta tulee harvoin suoraan eteen kaupungin päätöksenteossa.
— Tosin on vaikea erottaa, mikä on persoonaani ja ajatuksiani on nimenomaan opintokeskuksen opintojohtajan ajatuksia. Ainakin tehtävä on lisännyt erityisasiantuntemusta ja näkemystä, kun päätetään esimerkiksi kaupungin työväenopistosta, Ylikahri toteaa.
Työ on myös perehdyttänyt maahanmuuttajakysymyksiin, mikä on ollut hyödyksi kaupungin päätöksenteossa.
Kuva: Niclas Sjöblom / Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki
Guggenheim-museo Ville Ylikahrin blogissa
Julkaistu: 17.1.2012 klo 12:00