Ylimääräiset valtionavustukset helpottavat talousvaikeuksissa olevia oppilaitoksia. Enin apu menee kansalaisopistoille.
Kolme kansalaisopistoa ja kaksitoista kansanopistoa saa tänä vuonna ylimääräistä valtionavustusta. Oppilaitosten talousongelmien perusteella myönnettävät tuet ovat kansalaisopistoilla selvästi suurempia kuin kansanopistoilla.
Kansalaisopistoille jaetaan yhteensä 320 000 euroa, kun kansanopistojen avustussumma jää 228 000 euroon. Opistokohtaiset avustukset vaihtelevat 14 000 eurosta 125 000 euroon.
Kansalaisopistojen avustuksista kaksi menee setlementtiopistoille. Oulun kansalaisopisto saa 100 000 euroa ja porilainen Otsolan kansalaisopisto 95 000 euroa.
Suurin avustus menee Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston koulutuskuntayhtymälle. Se saa usean kunnan alueella toimivalle Vanajaveden Opistolle 125 000 euron tuen.
Kansanopistojen avustuksen saajista on puolet kristillisiä opistoja. Suurimman avustuksen, 28 000 euroa, saa Helsingin evankelinen opisto. Toinen tukea saava evankelinen opisto on Perheniemi.
Tukea saavat myös Lieksan kristillinen opisto, Ranuan kristillinen opisto, Suomen Raamattuopisto ja Ylitornion kristillinen opisto.
Muista opistoista Muurlan Opisto saa 23 000 euroa. Samaa suuruusluokkaa ovat Itä-Hämeen opiston, Kankaanpään opiston, Kuusamon Kansanopiston ja Voionmaan opiston avustukset.
Ruotsinkielisistä kansanopistoista ylimääräinen avustus on myönnetty Lärkullan folkakademille.
Vapaan sivistystyön asiantuntijat ovat arvostelleet ylimääräisten avustusten jakosuhdetta kansalaisopistojen ja kansanopistojen välillä. Kansanopistojen talous antaisi aihetta niiden yhteisen osuuden kasvattamiseen.
Nykyisellä jakosuhteella kansanopistojen avustukset ovat opistoa kohden selvästi kansalaisopistoja pienempiä.
Ylimääräisiä avustuksia myönnetään yhdelle opistolle korkeintaan kolme kertaa peräkkäin. Tätäkin on arvosteltu vaikeassa asemassa olevien opistojen piirissä.
Kuva: Andrzej Tokarski / Scandinavian StockPhoto
Kansanopistoille lisää opintoseteleitä
Julkaistu: 17.8.2010 klo 12:00